Johannes puolestaan tuntuu olevan evankeliumi-fanficcia. Siinä käytetään samoja henkilöitä ja samaa tapahtumapaikkaa, mutta näiden avulla halutaan kertoa ihan uudenlainen tarina.
M-M-L-evankeliumeita voisi lukea niin, että Jeesus oli viisas ihminen,
joka Pyhän Hengen voimalla teki ihmetekoja. Niissäkin puhutaan "Jumalan
Pojasta", mutta sen voisi tulkita symbolisesti.
Johannes pistää stopin tällaiselle kerettiläisyydelle. Heti alkuun todetaan, että Jeesus on Jumala ja pulinat pois. Johanneksen Jeesus toistaa koko ajan, kuinka "olen toisesta maailmasta, ja ai niin, mainitsinko jo, että olen Jumalan Poika, ei siis symbolisesti vaan ihan sananmukaisesti?"
Johannes on kaikkein teologisin ja teologialtaan johdonmukaisin evankeliumi. Samalla se ei vaikuta olevan kovinkaan kiinnostuneelta pikkuasioista kuten "historiallinen tarkkuus".
Didaktiikan proffani puhui kerran Kantista, ja hän silloin lausui kuolemattomasti: "Kant ei ehkä sanonut koskaan näin, mutta olisi voinut sanoa". Johanneksella tuntuu olevan sama asenne. "Jeesus ei ehkä ikinä sanonut näin - mutta olisi voinut sanoa. Olisi PITÄNYT sanoa!"
Johannes pistää stopin tällaiselle kerettiläisyydelle. Heti alkuun todetaan, että Jeesus on Jumala ja pulinat pois. Johanneksen Jeesus toistaa koko ajan, kuinka "olen toisesta maailmasta, ja ai niin, mainitsinko jo, että olen Jumalan Poika, ei siis symbolisesti vaan ihan sananmukaisesti?"
Johannes on kaikkein teologisin ja teologialtaan johdonmukaisin evankeliumi. Samalla se ei vaikuta olevan kovinkaan kiinnostuneelta pikkuasioista kuten "historiallinen tarkkuus".
Didaktiikan proffani puhui kerran Kantista, ja hän silloin lausui kuolemattomasti: "Kant ei ehkä sanonut koskaan näin, mutta olisi voinut sanoa". Johanneksella tuntuu olevan sama asenne. "Jeesus ei ehkä ikinä sanonut näin - mutta olisi voinut sanoa. Olisi PITÄNYT sanoa!"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti